Aivoystävällinen johtaminen ja työpaikka

Tässä artikkelissa käydään yleisesti kuinka aivot ja työ kohtaavat. Millainen on aivoystävällinen työpaikka sekä millaista on aivoystävällinen johtaminen. 

Asiaa aivoista ja työstä:

Liiketoimintaympäristöt ovat Huotilainen & Saarikivi (2018)  mukaan kompleksisia, joka työorganisaation kannalta tarkoittaa, että on kyettävä toimimaan spontaanin järjestyksen, nopean muutoksen sekä vaikean ennustettavuuden maailmassa. Antola & Pohjola (2006) kuvaavat kuinka aika on kiistatta yksi vahvin valuutta länsimaisiissa suoritusyhteiskunnossa. Ihmisiä jopa arvotetaan parhaimmillaan kalenterin täyttöaseteen mukaan. Gassen (2022) mukaan tiedetään varmasti, että aivot kuormittuvat digitaalisessa yhteistyössä nopeammin kuin kasvokkaisessa kohtaamisessa. Syitä tähän on ainakin muutamia; suoran tiedon määrän lisääntyminen sekä siitä koituvan työtehtävien hoitamisen haasteisiin. Tiedon määrän liittyvä rinnakkaisilmiö, joka on jatkuvasta ärsyketulvasta johtuvat keskeytykset. Kuormitusta lisäävät Online palaverit, joissa videokuvan puuttuminen aiheuttaa uupumista, non-verbaalisen viestinnän puuttuminen puuttuu tapaamisista, toisten reaktioiden selvittämisen näkemiseen joutuu näkemään enemmän vaivaa. Nk. naamahäpeä voi haitata keskittymistä, videopuheluissa ihmiset tuntevat usein, että heitä 'tarkkaillaan', jolloin he keskittyvät ensisijaisesti siihen, miten muut saattavat sen nähdä. Tunne toisten tarkkailun kohteena olemisesta voi uuvuttaa. Digitaalisen yhteistyön työtilan haastavin muoto on kuitenkin, että digitaalisessa työtilassa jää työstä jälki. Kynnys jakaa keskeneräisiä ajatuksia tai työnsä tuloksia nousee sekä he pelkäävät sanovansa jotain väärää tai ottavansa kantaa johonkin mihin ei heidän kuulu puuttua. Pelko kritiikin kohteeksi ko. tilanteissa on suurta. Digitaalista yhteistyötäkin tulee fasilitoida. Nykyaika haastaa Koivuniemi (2020) mukaan monella tapaa, jonka takia on tarpeen löytää toimintamalleja, joilla huolehdimme aivoistamme ja sitä kautta hyvinvoinnistamme. Koska päivittäin ajastamme kuluu noin kolmannes työssä, on aiheellista tarkastella kuikan tämän ajan voisi käyttää mahdollisimman aivoystävällisesti.

Huotilainen ym. (2018) mukaan aivotyössä tarvitaan kolmea osa-aluetta:

• Työmuistia – kykyä pitää muistissa käsitellä tuoretta omaksuttua tietoa.
• Kognitiivinen joustavuutta – kykyä tuottaa materiaalia mielessä joustavasti sekä vaihtaa / muuttaa strategiaa nopeasti ympäristön vaatimusten muuttuessa.
• Inhibitio – impulssikontrollia, kykyä hillitä itseään mm. tarkkaavaisuuden siirtyessä häiriöääneen tai automaattisesti mieleen tuleviin asioihin.

Millainen on aivoystävällinen työpaikka?

Juuti (2023) muistuttaa, että "henkilöstöjohtamisessa on omaksuttu taloudelliset arvot: Henkilöstöjohtaminen muokkaa henkilöstöstä resursseja, joita organisaatio käyttää taloudellisen tulosten aikaansaamisessa. Henkilöstöjohtamisen menettelytapojen kautta henkilöstöstä tulee välineitä organisaation käyttöön". Tähän Juuti (2023) on päätynyt tutkimalla historian henkilöstöjohtamisen saralta. Näissä näkökulmissa, teeseissä, tutkimuksissa on taustalla muut kuin inhimilliset näkökulmat. Painotuksen kohteena ovat olleet liiketoimintatarpeissa, patriarkaalisessa johtamisessa ja funktionaalisessa ajattelutavassa, jossa ei ole ollut sijaa aivoystävällisyydelle. 

Aivoystävällisen työpaikan määrittely Koivuniemi (2020) mukaan ei ole yksiselitteistä. Aivoystävällisessä organisaatiossa yhdistyvät työelämän parhaat puolet inhimillisessä näkökulmassa ja organisaatiossa ymmärretään, että ihmiset ovat merkittävin voimavara. Aivoystävälliseen työpaikkaan on työntekijöiden helppo sitoutua, olla luomassa työyhteisö ja olosuhteet, jossa otetaan huomioon ihminen kokonaisvaltaisesti niin, että korkea tuottavuus ovat samanaikaisesti mahdollisia. Organisaatioiden tarvittavien nopeiden ja erikokoisten muutosten tärkein selviytymiskeino on aivoystävällisyys. Organisaatioissa, jossa aivoystävällisyys on toimintatapa, on myös käytännöt ketterämpiä, jolloin organisaatiot ovat innovatiivisia. Näissä organisaatioissa rohkaistaan yksilöitä haastamaan status quo ja ajattelemaan luovasti totutut rajat ylittäen.

Koivuniemi (2020) mukaan aivoystävällisillä työpaikoilla on yhteisiä piirteitä:

• avoimuus toiminnassa, joka perustuu siihen, ettei organisaatiossa ole salaisuuksia (jotka monimutkaistaisivat tai haittaisivat toimintaa)
• eettisesti kestävä toiminta, jossa organisaatio toimii arvojensa mukaisesti sekä eettiset periaatteet ohjaavat johdon ja henkilökunnan toimintaa
• fokus pitkänajan tavoitteissa, mainetta ei menetetä lyhyen tähtäimen voittojen kustannuksella sekä tavoitteena on onnistuminen, johon pyritään yhteisellä tekemisellä
• hyvän jakaminen
• häiriöiden hallintaan ottaminen
• työstä nautitaan.

Muita aivoystävällisen työpaikan piirteitä Koivuniemi (2020) mukaan:

• edistää työntekijöiden sitoutumista organisaatioon
• organisaatiossa arvotetaan osaamista ja sen kehittämistä sekä käytössä on monipuolisia menetelmiä osaamisen kehittämiseksi
• työpäivän aikana on mahdollista tehdä osaamisen jakamista eri tavoin
• henkilöstö ja henkilöstön hyvinvointi ovat aina keskiössä aivoystävällisellä työpaikalla
• työntekijät uskaltavat olla oma itsensä ja ilmaista mielipiteensä
• johtaminen on aivoystävällistä ja strategian mukaista, selkeää sekä hyvin suunniteltua
• Johto toimii hyvän johtamisen periaatteiden mukaisesti sekä tunnustetaan jokaisen oikeus hyvään johtamiseen
• esihenkilöitä tuetaan heidän työssään ja esihenkilöosaamista kehitetään systemaattisesti
• psykologinen turvallisuus on tunnusomaista (tästä aiheesta blogikirjoitukseni Johtaminen ja psykologinen turvallisuus)

Millaista on aivoystävällinen johtaminen?

Koivuniemi (2020) mukaan sen paremmin mitä opimme ymmärtämään ihmisen toimintaa ja käyttäytymistä, aivojen toimintaa sekä eri tekijöiden vaikutuksia toisiinsa, sitä paremmin kykenemme johtamaan organisaatioita ja ihmisiä. Aivoystävälliseltä esihenkilöltä tarvitaan avointa vuorovaikutusta, kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitoja sekä omaa tunneäly taidot työssään ja vuorovaikutustilanteissa. Tällöin esihenkilön johtamisen ote on valmentava, periaatteena ko. johtamisessa toteutuvat myös aivoystävällisyys. Lähtökohtana nähdään henkilöstöön luottaminen ja henkilöstön voimaannuttaminen, joita esihenkilö voi luoda turvallisuutta ja motivoida mm. seuraavin aivoterveyttä edistävin toimenpitein:

• edistämällä työpaikan yhteisöllisyyttä lisääviä rituaaleja
• rohkaisemalla osallistumaan tiimihenkeä edistäviin aktiviteetteihin
• huomioimaan oppimisen ja luottamuksen
• antamalla myönteistä palautetta sekä rohkaisee
• jakaa onnistumistarinoita
• juhlistaa (pieniäkin) voittoja sekä yksilöiden/ tiimien/ projektien onnistumista
• informoi organisaation kuulumisia
• observoi työilmapiiriä
• kysymällä avoimia sekä reflektiivisiä kysymyksiä.

Aivoystävälliselle työpaikalle ei ole vain yhtä määritelmää, vaan jokainen työpaikka voi määritellä mitä aivoystävällisyys merkitsee. Kuitenkin kannattaa havainnoida, että aivoystävällisyyttä ohjaavat tietyt yhteiset perusperiaatteet, joiden pohjalta jokainen organisaatio määrittelee oman aivoystävällisen työpaikan viitekehyksen. 

Yksilötasolla Juusola (2024) mukaan (lasten)aivoystävällinen keino kuormittumisen purkamiseen: hiljaisuus, musiikin kuuntelu, oleskelu ja yksin oleminen, omien kiinnostuksen kohteiden tutkiminen, hieronta, silittely tai ruoan valmistaminen jne. (Aivo)kuormittumiseen tulisi myös suhtautua myötätuntoisesti sekä ystävällisesti, tällöin ei kannata arvostella, vaan ymmärtää tunnetta ja säädellä oloaan. 

Lähteet:

Antola, T., & Pohjola, J. (2006). Innovatiivisuuden johtaminen. Edita. 

Gassen, R. (2022). Digitaalinen työympäristö: Näin taivutat teknologian yrityksen tarpeisiin. Alma Talent.

Huotilainen, M., & Saarikivi, K. (2018). Aivot työssä. Kustannusosakeyhtiö Otava.

Juusola, M. (2024) Moni lapsi kuormittuu niin, että vanhemmat eivät huomaa – tilanne on tärkeää purkaa oikein. Luettu 22.1.2024 https://kaksplus.fi/vanhemmuus/moni-lapsi-kuormittuu-niin-etta-vanhemmat-eivat-huomaa-tilanne-on-tarkeaa-purkaa-oikein/

Juuti, P. (2023). Johtamisen murros. Basam Books.

Koivuniemi, T. (2020). Aivoystävällinen työpaikka käytännössä. Triforma Oy.