Digitalisaatio ja johtaminen

Tässä artikkelissa kerrotaan mitä digitalisaatio on määritelmänä.  Millainen on digitalisaatiotalous, millaisia vaikutuksia digitalisaation vaikutus on johtamiselle sekä millaisia ei-toivottuja vaikutuksia sillä on.

Koitus (2024) määrittelee digitalisaation "digitaali- ja tietotekniikan laajamittainen käyttöönotto ja hyödyntämiksi". Di­gi­ta­li­saa­ti­o­lin­jaus­ten läh­tö­koh­ta­na Katajisto (2018) mukaan toi­mii seu­raa­va val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön di­gi­ta­li­saa­ti­on mää­ri­tel­mä:

"Di­gi­ta­li­saa­tio on sekä toi­min­ta­ta­po­jen uu­dis­ta­mis­ta, si­säis­ten pro­ses­sien di­gi­ta­li­soin­tia, että pal­ve­lui­den säh­köis­tä­mis­tä. Kyse on isos­ta oi­val­luk­ses­ta, mi­ten omaa toi­min­taa voi­daan muut­taa jopa ra­di­kaa­lis­ti toi­sen­lai­sek­si tie­to­tek­nii­kan avul­la. 

Käyt­tä­jä­läh­töi­syys on olen­nai­nen osa di­gi­ta­li­saa­ti­o­ta. Hal­lin­toa on ke­hi­tet­tä­vä asi­ak­kaan näkö­kul­mas­ta, oli sit­ten kyse ul­koi­ses­ta tai si­säi­ses­tä asi­ak­kaas­ta. Käyt­tä­jä­läh­töi­set di­gi­ta­li­set jul­ki­set pal­ve­lut ovat myös Suo­men kil­pai­lu­ky­vyn edel­ly­tys."

Digitalisaation ytimessä Ilmarinen & Koskela (2015) mukaan ovat olleet uudistuminen ja muutos. Johtamisessa digitalisaation keskiössä on uudistumisen johtaminen. Kuitenkaan digitalisaatio ei ole muuttanut hyvän johtamisen perusasioita, jotka sisältävät oikeita strategisia valintoja sekä niiden taitavaa käytäntöönpanoa, selkeiden tavoitteiden asettamista, systemaattista seurantaa sekä poikkeamiin puuttumista. Näiden lisäksi digitalisaation johtaminen sisältää resurssointia (voimavarojen kohdentamista), organisointia sekä roolittamista. Digitalisaation johtaminen on muutoksen johtamista, myös luopumisen sekä poisoppimisen johtamista, ja muutoksista on olemassa aste-eroja:

• digitalisaation avulla on tarkoitus parantaa sekä hienosäätää olemassa olevaa liiketoimintaa
• digitalisaatiolla luodaan uusia liiketoiminta-, palvelu- tai toimintamalli vanhan rinnalle
• uutta, digitalinen liiketoimintaa-, palvelu- tai toimintamalli korvaa vanhan.

Näistä kolmas on johtamisen kannalta varsin haastava tilanne, jossa uusi liiketoiminta-, palvelu- tai toimintamalli korvaa (kokonaan) vanhan. Keskiössä tällöin on, kuinka yhdistetään olemassa oleva sekä uusi liiketoiminta.

Sydänmaanlakka (2014) muistuttaa kuinka toimintaympäristöt ovat muuttuneet vuosien saatossa.

Olemme siirtyneet digitalitalouteen, jossa on korostuneet infrastruktuuri, globaalissa tietoverkossa (pilvi)palvelimineen ja päätelaitteineen, tämä tietoverkko on älykäs ja itseään johtava, jossa digitalisaatio ja globalisaatio muuttavat yhdessä maailmaa.

Ilmarinen ym. (2015) näkevät, että hierarkkinen ja autoritäärinen johtamiskulttuuri toimii huonosti digitalisessa ajassa. Digitalisuuden johtaminen ei ole irrallinen liiketoiminnan johtamisesta vaan osa sitä. Muutoksien yhteydessä tulee varmistaa jatkuvasti digitalisaation vaikutus muuhun toimintaan. Saari & Kuivanen (2021) toteavat, että digitalinen muutos tarjoaa uusia liiketoiminta mahdollisuuksia sekä asettaa haasteita valmistavalle teollisuuden yrityksille. Suurimpia haasteita ja esteitä ovat riittämätön teknologiaymmärrys, riittämättömät voimavarat sekä uudistusten toteutuksien hallitsematon läpivienti. Mahdollisia kehityskohteita voivat olla valmistaminen sisältäen tuotantoympäristön, automaation, robotiikan, tuotannon valvonnan sekä laadun ja jäljitettävyyden. Tuotantohenkilöstön digitaliset taidot sisältäen osaamisen, etätyön, tukijärjestelmät sekä tilannetietoisuuden. Asiakasrajapinnan digitalisaation kehityskohteita suorat kontaktit asiakkaisiin, virheettömyys, brändi, näkyvyys sekä analytiikka. Salojärvi (2018) tutkimuksen mukaan kaikki tutkittavat kertoivat, että digitalisaatio vaikuttaa työn uusiin muotoihin. Näihin lueteltiin mm. kokousten ja viestinnän virtuaalisuus, etätyön lisääntyminen, työprosessien digitalisen toteutuksen sekä uudenlaisten online työkalujen käyttöönottamista. Salojärvi (2018) mukaillen Turkle (2015) joissakin tutkimuksissa puolestaan on huomattu, että digitalinen läsnäolo muuttaa ajatteluamme sekä minäkäsitystämme. Digitalisaation vaikutus johtajuudelle ja johtamisosaamiselle Salojärvi (2018) tutkimuksen mukaan tärkeimmiksi nousivat:

• uudenlaisen kulttuurin luominen ja johtaminen kompleksisessa sekä läpinäkyvässä maailmassa
• uudenlaisten digitalisten työtapojen edistäminen
• hyvä ihmisten johtaminen (sisältäen vuorovaikutteinen ja valmentava)
• jatkuva oppiminen ja uudistuminen johtamisessa sekä johtaminen verkostoissa sekä ekosysteemeissä.

Tutkimuksessa voitiin todeta, että tulevaisuuden johtajuudelta odotetaan moniulotteisempaa, yksilöllisempää, kokeilevampaa sekä joustavampaa otetta. Organisaatioiden odotetaan madaltuvan ja muuttuvan lähemmäs start-up- tyyppistä kulttuuria, jossa pystytään ketterämmin vastaamaan monimutkaisempien toimintaympäristöjen vaatimuksiin.

Digitalisaation vaikutuksen johtamisen kehittämiselle

Salojärvi (2018) toteaa tutkimuksessaan, ettei johtamisen kehittämisen suhteen tärkeimpien aihealueiden osalta ole kovin paljon muutosta. Tärkein arvo johtamisen kehittämisessä oli hyvät ihmisten johtamistaidot, jotka sisältävät vuorovaikutteisuuden ja valmentavan johtamisen elementit. Näiden lisäksi nähtiin tarvetta muutoksien ja uudistumisen johtamisen kehittämiselle sekä johtamiselle monimutkaisissa ympäristöissä. Tutkimuksessa nähtiin, että vastaajista osa piti digitalisaatiota aiheena, jota johtajien olisi hyvä opiskella. Tällä tarkemmin tarkoitettiin mm. tekoälyä, robotisaation sekä analytiikan opiskelua ja niihin liittyvien mahdollisuuksien ideoimista omassa liiketoiminnassa. Osa haastatelluista oli sitä mieltä, että johdon ja esihenkilöiden taidot jo olemassa olevan teknologian osalta kaipaa kehittämistä. Tutkimuksessa todettiin, että digitalisaationkehittyminen ei nähty vähentävän tarvetta johdon tai esihenkilöiden vuorovaikutustaidoille. Vuorovaikutuksen kehittämisen tulee pysyä jatkossa johdon kehittämisen keskiössä.

Digitalisaation ei toivotut vaikutukset

Digitalisaation ei-toivottuja vaikutuksia Salojärvi (2018) mukaan tuli tutkimuksessa spontaanisti esiin. Näitä nostettuja asioita olivat:

• kysymys ihmisten ja ihmisyyden rooleista digitalisaationkehityksessä
• tietoturvallisuus ja yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset
• datan ja informaation luotettavuus sekä laatu nykyviestinnän kanavissa
• eettisyys- ja integriteettikysymykset online-ympäristössä sekä
• lainsäädännön jälkeenjääneisyys.

Lähteet:

Ilmarinen, V., & Koskela, K. (2015). Digitalisaatio: Yritysjohdon käsikirja. Talentum.

Katajisto, K. (2018) Miten määritellä digitaaliset ihmistieteet? Entä ns. digihistoria? Luettu 28.1.2024 https://blogs.helsinki.fi/digiloikka/2018/04/24/miten-maaritella-digitaaliset-ihmistieteet-enta-ns-digihistoria/

Kotimaisten kielten keskus, Koitus. (2024) https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_id=ETYM_b7371f1b29275a4ef92d77b42bcc8032&word=digitalisaatio&list_id=1&keyword=digitalisaatio Luettu 23.2.2024

Saari, L., Kuivanen, R., & Poikkimäki, J. (2021). Digitalisaatio parantaa yrityksen kannattavuutta. VTT Technical Research Centre of Finland.

Salojärvi, S. (2018) Digitalisaatio haastaa henkilöstöjohtamisen – HR:n näytönpaikka. Työn tuuli 1/2018

Sydänmaanlakka, P. (2014). Tulevaisuuden johtaminen 2020: älykkään johtamisen näkökulmia. Pertec.