Johtajuus ja sosiaalinen media

Tässä artikkelissa kuinka johtaja käyttää sosiaalisen median mahdollisuuksia johtajuudessaan. Johtajuusviestinnän viisi tasoa, johtajuuden sosiaalisen median työkalupakki sekä mitä tulee huomioida sosiaalisen median kriisiviestinnässä. 

Johtaminen menestyksellisesti ei onnistu Hurmerinta (2015) mukaan ilman laadukasta viestintää. Johtajuus on viestintää, johon sosiaalisen median kanavat tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia. Sosiaalinen johtaja on avoin, positiivinen, rohkea, rohkaiseva, innostunut, innostava, sosiaalinen sekä utelias oppimaan uutta. Johtaja, joka kuuntelee sosiaalisia signaaleja ja innostaa omia työntekijöitään samaan, nostaa organisaation kykyä löytää uusia menestyksen mahdollisuuksia. Työntekijöiden kokiessa johtajan kuuntelevan ja keskustelevan avoimesti, tekevät samoin.

Johtajuusviestinnässä on Saksi (2016) mukaan viisi tasoa, jossa ensimmäinen taso sisältää perusnormit ja seuraavissa tasoissa tuotetaan lisäarvoa. Toisessa ääripäässä (portaalla 5) digitaalinen ja fyysinen vuorovaikutus on arkipäivää sekä tällöin johtajuusviestintä on huipputasoa. Johtajalla on taitoa kehittää ympärilleen ilmiöitä sekä toimimaan itse ja generoimaan ympärilleen vaikuttavia medioita. Tulee kuitenkin huomata, ettei kyseinen portaikko vaadi erityisiä teknisiä taitoja vaan avointa asennoitumista vaikuttamiseen ja oivaltamiseen, että johtaminen on auttamistehtävä. Johtajan vuorovaikuttamistaidot tärkeiden sidosryhmien kanssa auttaa johtajan omaa työtään ja sitä kautta palvelee sidosryhmiä paremmin. 

Johtajien olisi hyvä ottaa Hurmerinta (2015) mukaan työkalupakkiinsa seuraavat:

• Innosta työntekijöitä positiivisuuteen, innovointiin, ideointiin sekä rohkeuteen.
• Ole esimerkkinä, kuinka on hyvä toimia ja miksi.
• Usko itseesi, muutokseen, toimintatapoihin ja sosiaaliseen viestintään.
• Usko uuden oppimiseen. Kokeilun kautta voi oppia ja vain tekemällä voi saavuttaa asetetut tavoitteet.
• Hyödynnä koko henkilökunta sosiaalisen median osalta.
• Valitse sopiva sisäinen viestintäväline, jonka avulla sisäinen viestintä, vuorovaikutus ja työyhteisö saavat uuden voiman ja merkityksen.
• Hanki tarvittaessa hyvä valmentaja tai sparraaja.
• Rakenna uskottavuutta blokkaamalla. Kirjoita organisaation blogiin ja kannusta henkilökuntaa bloggaamaan.
• Aprikoi vlogin (videoblogi) luomista ja hyödyntämistä. Innosta projektiin videoinnista ja esiintymisestä kiinnostuneita työntekijöitä.
• Analysoi ja mittaa sosiaalista toimintaa tarpeen ja resurssien mukaan.

Toimintaohjeisiin tulee Muhonen (2018) mukaan sisällyttää etukäteen ymmärrys, kuinka tunnistaa kriisi sekä kuinka siihen reagoidaan:

• Ole perillä ja tilanteen tasalla sosiaalisen median tilanteesta. Tämä voi tarkoittaa esim. oman tiimin osaajien tai pätevien seurantakumppanien avulla.
• Tunnista kriisi sekä käynnistä toimintaohjeen mukainen toiminta. Tämä voi tarkoittaa arkisten rutiinien vaille huomioin jättämiselle ja keskittymistä vain hoitamaan kriisiä ennalta sovitun ryhmän, roolijaon ja tehtävälistan mukaisesti.
• Ota aloite itselle. Vaikka ei ole mukava huomata mokanneensa tai jotain kurjuutta on tapahtunut omalle brändille tai tuotteelle. Tartu tällöin tapaukseen, kerro oma näkökulma, pahoittele tapahtunutta ja tarjoa ratkaisuja. Tärkeää on, että lähimmät (ja tärkeimmät) sidosryhmät saavat tietää, mitä on tapahtunut.
• Valitse oikea kanava tietotyhjiölle. Kohuväitteet lähtevät elämää omaa elämäänsä, ellei ole kerrottu omaa näkökulmaa. Vaikka keskustelua ei voi hallita, on olennaista, että faktat ja oma näkökulma on löydettävissä.
• Hanki ammattiapua kriisiviestintään. Mikäli omasta organisaatiosta ei löydy kriisiviestijöitä, hanki hyvä PR-toimisto tai -ammattilainen tilanteeseen.
• Pysähdy ja mieti hetki. Suunnittelu on kaiken a ja o myös tässä kokoajan-kaikkienkanssa-somemaailmassa.
• Tunteet saavat tuntua. On inhimillistä puolustautua paineen alla. Tunteiden tuuletus on tärkeää oman luottohenkilön kuullen. Kun mieli on rauhoittunut, jatka vasta tämän jälkeen suunnittelemaan toimintaa ja viestejä.
• Pyydä anteeksi – sekä tarkoita myös sitä, erityisesti ilman mitään muttia. Kömmähdyksien pahoittelua on hyvä harjoitella ja totutella niihin arjen viestinnässä, jolloin se sujuu luontevasti vakavammissakin tilanteissa
• Mikäli huomaat olevasi väärässä, vedä sanasi takaisin. Inttämisestä tai selittelyistä ei tilanne parane. Teot puhuvat.
• Ole läpinäkyvä. Kaikki eivät ole valmiita avoimuuteen. Toisinaan henkilöstön kommentointi yrityksen tai organisaatioon toiminnasta tai tuotteista julkisesti on paras päätös. Palautteen saaminen on kehittymisen kannalta erittäin tärkeää.

Lähteet:

Hurmerinta, J. (2015). On aika muuttua: Menestysopas sosiaalisen aikakauden johtajille. Kauppakamari.

Muhonen, S. (2018). Somekohut ja mainekriisit. Mainostajien liitto.

Saksi, J. (2016). Johtaja on media! (1. painos.). Kauppakamari.