Johtaminen ja tekoäly

Tässä artikkelissa käydään läpi tekoälyn käsitteitä ja kyvykkyyksiä. Ymmärrystä siihen miten datan lisääntyminen ja siten tekoälyn vaikutukset, yhteiskuntaan, sosiaalisiin rakenteisiin, johtamiseen ja työhön. Tekoälyn sisältämiä mahdollisuuksia, eettisyyttä ja vastuita. Millaisia asioita tulisi pohtia johtamiseen ja liiketoimintanäkökulmasta. Tulevaisuuden työtehtävien ammattinimikkeitä ja millaisia taitoja nähdään ihmisten tarvitsevan jatkossa. Mitä asioita olisi johtajan pohtia omalta osaltaan tekoälyyn liittyen.

Tekoälystä yleistä

Tekoälystä Auvinen (2023) mukaan tulisi tietää, että "tekoäly eli keinoäly on kattokäsite, jolla viitataan älykkäinä pidettäviä toimintoja tekeviin tietokoneisiin tai tietokoneohjelmaan tai aihetta tutkivaan tieteenalaan". Tekoäly sovelluksista suurin osa on koneoppimista (machine learning), yleinen koneoppimisen muoto on ns. syväoppiminen (deep learning), jolloin hyödynnetään monikerroksisia neuroverkkoja eli hermoverkkoja ja algoritmeja. Syväoppimisen yleisimpiä oppimistapoja ovat:

• ohjattu (supervised) koneoppiminen, joka vaatii ihmisen tekemistä
• ohjaamaton (unsupervided) koneoppiminen, joka tapahtuu itsenäisesti
• vahvistusoppiminen (reinfocement), joka perustuu palkitsemiseen ja rankaisemiseen
• tai jokin yhdistelmä yllä mainituista, kuten osittain ohjattu (semi-supervised) koneoppiminen.

Tekoälyn kyvykkyyksiä voidaan pelkistää tai luokitella kolmen kategorian ja kehitysaskeleiden kautta:

• kapea eli heikko tekoäly (narrow, weak AI)
• yleinen eli vahva tekoäly (artificial generalinterlligence, AGI)
• superäly (artificial superintelligence)

Laskentateho ja datan määrän kasvu Merilehto (2018) mukaan ovat mahdollistaneet tekoälyn kehittymisen todella nopeasti. Tekoälytutkimusta on kuitenkin tehty jo yli 60 vuotta ja vuosien saatossa on luvattu toisinaan ylisuuria. Tekoäly ja sen tuomien muutosten laajemmat vaikutukset ovat kuitenkin jo näkyvillä yhteiskunnassa, sosiaalisissa rakenteissa sekä työn muutoksissa. Kuten Fry & Iso-Markku (2019) toteavat etteikö automaatiolla olisi positiivista vaikutusta kaikkien elämään, tähän mennessä kehitetyillä algoritmeilla monia onnistumisia. Näitä ovat lento-onnettomuuksien välttäminen, syöpäsairauksien diagnosointi tai sarjamurhaajien kiinniotto. Ihminen on innokas ratkaisemaan monia maailman ongelmia automatisoinnilla, tämä on voinut johtaa siihen, että ongelma on vaihtunut toiseen. Algoritmit, käyttökelpoisina ja vaikuttavinakin, ovat tuoneet ratkaistavaksemme myös vaativia eettisiä ongelmia. Ollila (2019) mukaan tekoäly voimistaa kykyämme tehdä asioita, joita olemme parhaillaan tekemässä. Tekoäly muuttaa tulevaisuudessa inhimillisiä pyrkimyksiä, jolloin etiikan tulisi olla keskiössä hyviä yhteiskuntia suunniteltaessa. Ollila (2019) nostaa esiin näkemystä siitä kenellä on moraalinen vastuu, kun algoritmit tekevät päätöksiä, mikä on legaalisen ja moraalisen vastuun ero?

Tekoälyn kehitys mahdollistaa Ollila (2019) mukaan kansalaisten (työntekijöiden) kontrollin, mahdollisesti jopa täydellisen valvonnan. Entä onko ekologisen elämäntavan kannalta tekoäly tukiäly vai tuhoäly? Auvinen (2023) nostaa pohdittavaksi puolestaan tulisiko tekoäly nostaa tiiminjäseneksi ja ystäväksi? Nykyään tekoäly sekä teknologiat voivat olla apuna monessa asiassa, ne voivat hoitaa enemmän tylsiä, toistettavia ja vaarallisia työtehtäviä ja näin voivat vapauttaa ihmisiä luovempiin ja tuottavampiin töihin. Tekoäly on jo mukana arjessa, työpaikalla, liikkumisessa, koulussa ja terveydessä. Nyt ne ovat tulleet enenemässä määrin mukaan ajatteluun, luovuuteen sekä tekemisen avuksi, esim. kirjoittamisen, koodaamisen, taiteen ja tieteen avuksi. Ollila (2019) mukaan tekoälyn vaikutus välineenä on poikkeuksellista, se sekä muuttaa käyttäjänsä toimintatapaa että se on osa käyttäjäänsä. Tulevaisuuden näkymänä on, että sulaudumme yhteen tekoälyn kanssa, joten oma muuttuminen tulee olemaan konkreettista. Jossain vaiheessa teknologian evoluutio ohittaa biologisen evoluution, joten on ymmärrettävä millaiseksi haluamme ihmisten kehittyvän.

Tekoäly, johtaminen ja liiketoiminta

Merilehto (2018) nostaa johtamisen / liiketoiminta näkökulman kysymyksiksi:

• Miten kasvattaa kilpailukykyä tekoälyn avulla?
• Tulee ymmärtää, että tekoäly on vain väline muiden joukossa.
• Digitalisaation on tuonut muutoksen, joka on saanut datan määrän lisääntymään
• Miten hyödyntää dataa kaikissa liiketoiminnoissa?
• Datan määrän kasvun myötä sekä teollisuudessa että palvelualoilla toimivien yritysten toiminnoista kertyy valtavat määrät dataa, joiden pohjalta voidaan tehdä parempia päätöksiä
• Datalla voidaan optimoida koneoppimisen kautta esim. työntekijän ajankäyttöä
• Miten nopeuttaa tekoälyn käyttöönottoa?
• Tämän päivän datan määrä on x teratavua päivittäin ja opimme siitä, kaksi vuotta sitten dataa oli käytössä paljon vähemmän ja puolestaan kahden vuoden kuluttua sitä on moninkertaisesti
• Se mikä ei ole tänään mahdollista, voi olla arkea jo muutamien kuukausien kuluttua, ymmärrys tulee luoda jatkuvasti uudelleen. Oppiminen ei pääty koskaan.

Tekoälytuotteiden ja -palveluiden luotettavuudelle Ollila (2019) mukaan tulisi kehittää mittarit. Johon tulisi sisällyttää käyttäjälähtöisesti tuotteen hinnan lisäksi luottamuksen vertailuindeksiin. Kehityksessä tulisi myös olla instrumentteja ja sopimusmalleja, joiden kautta voidaan luoda pohja sujuvalle ihmisten ja koneiden yhteistyölle palkitsevassa työympäristössä. Ollila (2019) näkemyksen mukaan tulevaisuuden työtehtävät voivat olla ammatteina: paikkatietoekspertti, virtuaaliomistaja, e-urheiluvalmentaja, elämysopas, e-urheilija, virtuaalipalvelumanageri jne. Näitä vastaavia listauksia on paljon muitakin, yhteistä niille kuitenkin on se, että ne tavalla tai toisella liittyvät uuden teknologian nousuun. Tulevaisuuden tehtäväkuvauksia yhdistää se, että ihmiset tulevat tekemään asioita, joissa koneet eivät ole hyviä. Paljon on keskustelua koneiden heikkojen tunnetaitojen osaamisesta, empatian, inhimillisten kykyjen verrattuna ihmisten vuorovaikutustaitoihin.

Tulevaisuuden näkymiä 

Karisma ja siihen liitetty empatia, vuorovaikutukseen liittyvät valmiudet sekä läsnäolo taito Ollila (2019) mukaan on liitetty johtajuuteen. Ihmisen luomuläsnäolo kokonaisena persoonana päihittää robotin läsnäolotaidot, joten tästä taidosta maksetaan tulevaisuudessa (maltaita). On kuitenkin ylimielisyyttä rajata ihmisten tulevat työtehtävät vain sellaisiin, joita koneet eivät osaa. Haasteena voivatkin olla inhimillisten kykyjen surkastuminen, tekoälynajan ihmisiltä odotetaan sopeutumiskykyä jatkuvan muutoksen ympäristöissä.

Auvinen (2023) nostamia vinkkejä:

• Johtajan roolissa ota etenevä generatiivinen tekoälymurros ja -vallankumous itselle haltuun, nosta sitä ohjausryhmän agendalle sekä näe sen mahdollisuudet tehdä tuottavuus- ja luovuusharppauksia yrityksessä ja sen ekosysteemissä.
• Nosta koko organisaation oppimiskykyä aktiivisesti, huomio laajasti tulevaisuus mm. generatiivinen tekoäly, isot pohja- ja kielimallit, teknojättien ja startupien investoinnit, tutkimukset sekä innovaatiot.
• Pohdi (ja ota henkilöstö mukaan sopivassa vaiheessa) miten tekoäly voi laajentaa työntekijöiden, tiimien ja yrityksen nykyistä osaamista ja suorituskykyä.
• Kouluta kaikki työntekijät käyttämään luovaa tekoälyä sekä kehitä heidän taitojaan (kehoitteiden laadinta ja tekoälydialogi)
• Pohdi miten uudelleen muotoilla työ sekä miten ihmisten ajattelua saadaan vapautettua rutiineista tuottavampaa ja enemmän arvoa tuottavaan työhön.
• Pohdi, miten tekoäly, data (ja metaversumi) voi mahdollistaa uusia tuotteita, palveluja, liiketoimintamalleja sekä kokemuksia.
• Ymmärrä, että tekoäly tarvitsee dataa. Varmista, että data on laadukasta ja hyödynnettävyys kulkee koko organisaation läpi.
• Pohdi, kuinka organisaation kannattaa uudelleenmuotoilla, jolloin mahdollistetaan koko yrityksen tuottavuus- ja luovuusaskel.
• Salli omat ja työntekijöiden kokeilut ja opi. Huomaa, että tekoäly voi myös edetä odotuksia nopeammin.
• Havainnoi sekä tekoälyn että datan käyttöön liittyvät eettisyyden, arvojen sekä kestävyyden näkökulmat.
• Havainnoi riskit ja kyberturvallisuus.
• Tutustu mahdollisiin yrityksille suunnattuihin yhteistyö tahoihin ja sektoreihin.
• Tutustu myös Finnish AI Regionen (FAIR) toimintaan, joka on eurooppalainen digitaalinen innovaatiohub.

Lähteet:

Auvinen, V., & Helsingin seudun kauppakamari. (2023). Metaversumi!: Matkaopas johtajille, hallitustyöläisille, omistajille ja uteliaille (1. painos.). Kauppakamari.

Fry, H., Iso-Markku, J., & Iso-Markku, J. (2019). Hello world: Kuinka selviytyä algoritmien aikakaudella. Bazar.

Ollila, M. (2019). Tekoälyn etiikkaa. Kustannusosakeyhtiö Otava.Merilehto, A. (2018). Tekoäly: Matkaopas johtajalle. Alma Talent.

Merilehto, A. (2018). Tekoäly: Matkaopas johtajalle. Alma Talent.