Johtaminen ja tunteet

Tässä artikkelissa yleistä asiaa tunteista, tunneälystä sekä tunnetaidoista johtamiseen ja organisaation. Millainen olisi hyvä käytännön toiminta tapa purkaa tunteita. Tunteiden  merkitys ja millainen rooli tunteilla on työelämässä. Millaisena johtajuus tunteiden kontekstissa näkyy johtajan käyttäytymisessä.

Tunteet, tunneäly ja tunnetason taidot

Tunteet ovat Salonen (2017) mukaan tapa hankkia tietoa ympäristöstämme. Tunteiden aktivoituessa havainnoimme maailmaa ja saamme elintärkeää tietoa, mitä ympärillämme ja itsessämme tapahtuu. Tunteiden perustetehtävänä on suojella haitallisilta kokemuksilta ja tätä kautta edistää hyvinvointiamme. Voidaan nähdä, että tunteet ovat kuin mittari, joka mittaa tämänhetkistä vointiamme ja tilaa sekä kertovat kuinka tarpeet on tyydyttyneet, ja sitä juuri kuinka voi. Tulee ymmärtää, että tunteet eivät rekisteröi tapahtumia objektiivisesti sellaisena, kuinka tapahtuvat, vaan subjektiivisesta reaktiostamme tapahtumaan. Näin tunnereaktio kertoo enemmän meistä itsestämme kuin itse tapahtumasta. Sama tilanne voi ihastuttaa yhtä ja vihastuttaa toista riippuen tilanteesta, kuinka tulkitsemme tilannetta ja mikä sen merkitys meille itsellemme subjektiivisesti on. Sama tilanne voi saman henkilön kokemana tuntua eri aikoina erilaisilta. Tulee myös huomata, ettei olemassa hyviä tai huonoja tunteita. Kaikki tunteet ovat tärkeitä. Mikäli kielteiset ja kuormittavat tunteet jäävät päälle tai olemme pitkään niiden vallassa, tunteista muodostuu ongelmia, tällöin ne vaikuttavat haitallisesti sekä psyykkiseen että fyysiseen terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin, ajatteluumme, muistiin jne.

Huuhka (2010) mukaan "emotionaalinen intelligenssi – tunneäly – on kykyä havaita ja tarkkailla omia ja muiden tunteita ja sekä vaikuttaa tarkkailusta saadun tiedon avulla henkilöiden ajatteluun ja toimintaan". Tunneälyn tulee sisältää vankan itsetuntemuksen ja sen, että ymmärtää itseään sekä tunteitaan. Tunnossaan itsensä, hän myös havaitsee itsensä kautta, mitä voi odottaa muilta. Tunneäly sisältää myös paineensietokykyä, todellisuudentajua, ihmissuhteiden ylläpitoa sekä kykyä hallita hetken mielijohteita.

Huuhka (2010) mukaan mukaillen Goleman (1999); York (1997) organisaation yhteisen tunnetason taitoja ovat:

• Tunnetason itsetuntemus; käsitys tunneilmastosta siltä osin kuin se vaikuttaa työsuorituksiin.
• Kunnianhimo; tärkeiden tietojen ja yrittämismahdollisuuksien etsintää ympäristöstä.
• Joustavuus; mukautuvuutta muutosten sekä haasteiden edessä.
• Itsekuri; tehokasta työskentelyä tukalissa tilanteissa hätäännyksen tai suuttumuksen sijaan.
• Ammattietiikka: luottamusta herättävä rehellisyys.
• Optimismi; kykyä selvitä vastoinkäymisistä.
• Empatia; ymmärrys sekä asiakkaiden että organisaation jäsenten tunteiden sekä näkökulmien ymmärrys.
• Moninaisuuden hyväksyntä; erilaisuuden näkemistä voimavarana.
• Yhteisötaju; ajankohtaisten taloudellisten, poliittisten ja sosiaalisten tapahtumien ymmärrys.
• Vaikuttaminen; taitavaa mielipiteiden muokkaamista.
• Suhteiden solminta; organisaatiossa toisistaan etäällä olevien ihmisten ja osastojen välisten suhteiden vahvistaminen.

Tavoitteena on Tuominen (2018) mukaan seuraavien asioiden 'viisaus' työelämään sekä yksilölle:

• Oman itsensä tunteminen – erityisesti kykyä kohdata tunteita ja asioita.
• Omaan hiljaiseen tietoon pysähtymistä, intuitioon ja siihen luottamista kirjatiedon lisäksi.
• Vaatimattomuutta ja nöyryyttä elämän edessä, vahvuutta myöntää, ettei tiedä sekä oman rajallisuuden omaksuminen.
• "Onpa mielenkiintoista, kerro lisää" – pyytäminen, automaattisen tiedostamattoman tuomitsemisen, johtopäätösten sekä ennakkoluulojen tilalla.
• Kykyä olla epävarmuudessa, epätietoisuudessa sekä hetken aikaa ilman päätöstä.
• Kykyä katsoa kauas, pyrkimystä eettisyyteen ja hyvään, jolloin pystyy olemaan aito ja allekirjoittamaan tekemisensä.

Käytännön toimintatapa

Johtajan tulee Tuominen (2018) mukaan osata purkaa tunteet askel askeleelta:

• Tiedostamme tilanteen (autopilotin pysäyttäminen).
• Tunteiden tunnistaminen sekä nimeäminen.
• Opimme/ opettelemme lisää tunteista (ystävältä, kollegalta, puolisolta jne.)
• Tulemme tietoisemmaksi tilanteesta, joka on suuri edistys. Tämä mahdollistaa sen, että samantyyppisen tilanteen tullessa vastaan, ehkä toimimme toisin kuin aiemmin.

Tunteiden rooli ja merkitys työelämässä

Myönteisten tunteiden avulla Salonen (2017) mukaan tapahtuu uusiutumista kohti, lisäämällä myönteisiä tunteita. Myönteisillä tunteilla on energisoiva vaikutus työyhteisöön ja sen jäseniin sekä toimii polttoaineena ja puskurina vastoinkäymisissä. Yhteisöllisyyden ja inhimillisen vuorovaikutuksen laatu ovat työ(yhteisö)ssä tärkeää. Ihmiset tyypillisesti haluavat kannustavaa, turvallista sekä lämminhenkistä yhteisöä. Salonen (2017) mukaillen Goleman (n.D). työntekijät ovat motivoituneita, tuottavia sekä tyytyväisiä mitä voimakkaampi heidän myönteiset siteensä ovat. Ryhmään kuuluminen sekä tyytyväisyyden tunteet työpaikoilla perustuu pitkälti moniin päivittäisiin kohtaamisiin esihenkilön, kollegojen sekä asiakkaiden kanssa. On todettu, että ryhmät, joissa on korkea ryhmätunneäly, nujertaa muut konfliktiratkaisussa sekä luottamukseen ja keskinäisen ymmärryksen luomisessa. On hyvä muistaa, että pelkästään myönteisillä tunteilla työelämässä ole vaikutusta siihen, että työssä olisi ainoastaan hauskaa. Pelkällä pinta 'hauskuudella', sisältäen mm. ilmaiset tarjoilut, hauskanpito organisaatio ei uusiudu, myönteiset tunteet tarkoittavat kokemusta tuntea itsensä hyväksytyksi, arvokkaaksi sekä tarpeelliseksi ja myönteisyyttä, iloa, kykyä innostua sekä löytää uutta. Näistä tunteista ei ole olemassa mitään täydellistä listaa, kuitenkin muutamia voidaan listata: ilo, innostus, kannustus, luottamus, onnistumisen kokemukset, tuki ja turvallisuus, jatkuvuuden tunne, rakkaudellisuus, ammatillinen ylpeys, rohkeus, kokeilun halu voidaan nostaa listalle. Tähän mausteeksi nivoutuvat herkkyys, erilaisuus, monimuotoisuus, luovuus sekä loputon uusiutumiskyky.

Johtajuus käyttäytymisenä

Yhtään johtamiskontekstia ei ole Sivonen (2023) mukaan ilman ihmisiä. Toisinaan puhutaan asioiden johtamisesta, niidenkin asioiden hoitajia ovat ihmiset. Ihmisten johtaminen tarkoittaa kykyä ymmärtää, missä tilanteessa organisaatio ja ihmiset ovat – mikä heille on tärkeää, kuinka voidaan, miten yhteiset tavoitteet hahmotetaan sekä mitä odotuksia johtamiselle on. Johtamisen toisen dimensio on juridinen, työskennelläänkö osakeyhtiössä, vapaaehtoisjärjestössä tai urheilujoukkueessa. Kolmantena on itse liiketoiminta tai toiminta yleensä, mitä on tarkoitus saada aikaan, mitä tavoitellaan ja miksi. Johtajuuden kautta tulisi nähdä ihmisten lisääntyvää halua osallistua, toimia ja kantaa vastuuta – lisäksi yhteisön asioista. Johtajuuden kautta tulisi vaikuttaa siihen, millä tavalla tunteisiin suhtaudutaan, reagoidaan, ymmärretään, jonka tavoitteena on saavuttaa organisaatiossa tunteet salliva ilmapiiri. Tunteiden johtaminen on ihmisten johtamista. Simström (2009) toteaa tutkimuksessaan, esihenkilön tunneälytaidoilla ja johtamistyylillä on merkittävä vaikutus organisaation ilmapiiriin ja toiminnan tehokkuuteen sekä tuloksiin. Tulee myös muistaa, ettei kognitiivinen älykkyys tai älykkyysosamäärä kerro kuinka tehokas tai tuloksellinen johtaja on. Tunneälytaitojen kehittämisellä on kuitenkin osoitettu olevan positiivinen vaikutus organisaation ilmapiiriin. Vastauksena Simström (2009) näkee yleisälykkyyden, sosiaalisen älykkyyden sekä emotionaalisen älykkyyden välineenä, jossa voitaisiin ennustaa menestyksellistä johtajuutta nykyistä paremmin.

Lähteet:

Huuhka, M. (2010). Luovan asiantuntijaorganisaation johtaminen. Talentum.

Salonen, E. (2017). Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä. Alma Talent.

Simström, H. (2009). Tunneälytaidot ikäjohtamisessa: Esimiehen tunneälytaidot ja niiden tärkeys kuntahenkilöstön arvioimana. Tampere University Press : Taju [jakaja].

Sivonen, O. (2022). Yrityskulttuurit murroksessa: Inhimillinen työelämä ei rakennu pelkällä itseohjautuvuudella. Alma Talent.

Tuominen, C. (2018). Johda tunteita: Menesty työelämässä. Kustannusosakeyhtiö Tammi.