Kestävä kehitys ja johtaminen

Tässä artikkelissa yhteiskunnallinen näkökulma yrityksen kestävän kehityksen toimintaperiaatteille. Millaista on kestävä johtaminen, millaisia kestävän johtamisen käytäntöjä voi kehittää sekä mitkä asiat vaikuttavat kestävän kehityksen johtamiseen. 

Yhteiskunnallinen näkökulma

Yhteiskunnallisen yrityksen toimintaperiaatteet Viljanen & Juuti (2018) mukaan ovat:

• Vastuullisuus
• taloudellisesti kannattava, ympäristön kannalta kestävä ja inhimillistä hyvinvointia tuottavaa liiketoimintaa
• Vaikuttavuus
• tarpeenmukainen ja oikea-aikainen kaikessa palvelutarjonnassa, tavoitteet mittaroitu, jatkuvaa seurantaa sekä pitkän aikavälin vaikuttavuuden osoittamista
• Osallisuus
• asiakkaiden ja työntekijöiden kuulemista, aitoja valintavaihtoehtojen tarjoaminen, yksilöllisten tilanteiden ja palvelutarpeiden huomioimista, lähiyhteisöjen mukaan ottamista palvelujen kehittämiseen sekä muun yhteisö- ja vertaistuen kehittämistä.
• Asiantuntijuus
• vahva ja pitkäjänteinen osaaminen vaativien erityisryhmien palvelujen tuottamiseen. Kyky varmistaa, että asiakkaat voivat aidosti hyötyä tarjotuista palveluista
• Edelläkävijyys
• rohkeus kokeilla ja luoda uudenlaisia palveluratkaisuja yhdessä ihmisten ja lähiyhteisöjen kanssa.

Kestävyys johtamisessa

Kestävä johtaminen Hilvo & Rubanovitsch (2023)  mukaan vaatii johtajalta enemmän kuin pelkkää voittojen tavoittelua. Edellytyksenä on ymmärrys kauaskantoisesta näkökulmasta, jossa yrityksen menestys on sidoksissa sen kykyyn tuottaa arvoa ympäristölle ja yhteiskunnalle. Päätöksenteon tukipilarit tulee löytyä etiikan, rehellisyyden sekä avoimuuden osa-alueilta. Johtamisen teeseinä on kolme tukipilaria: taloudellinen kestävyys, sosiaalinen näkökulma sekä ympäristövastuu. Jotta kestävää johtamista tapahtuu, sisältää se myös jatkuvaa oppimista, kehittymistä sekä sopeutumista. Näitä ovat: uusien teknologioiden, prosessien sekä käytäntöjen omaksumista, joiden kautta parannetaan yrityksen toimintaa ja pienennetään yrityksen ympäristöjalanjälkeä. Tämän tulee sisältää työntekijöiden kouluttamista ja osallistamista yrityksen kestävyyden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kestävä johtamisen tavoitteena on luova voima, joka ohjaa yrityksen tekemään päätökset ja palvelemaan sekä nykyhetken että tulevaisuuden asiakkaita, työntekijöitä ja yhteisöjä. Nykyhetken tarpeiden täyttämisen lisäksi, tulee myös varmistaa tulevien sukupolvien mahdollisuus kukoistaa ja saavuttaa omat unelmansa.

Kompleksisuus, ilmiöt, verkostot ja erilaiset hallintasuhteet Schmidt-Thomé & Eskelinen (2020) mukaan määrittävät koko ajan voimakkaammin yksittäisten organisaatioiden johtamista. Kestävä kehitys ulottuu kaikille toimialoille ja kaikkiin yrityksiin. Vuorovaikuttamista tarvitaan enenemissä määrin ja useilla rajapinnoilla, myös valta on hajautettu, ja tilanteet ovat muuttuvia. Johtaminen on enemmän ongelmanmäärittelyä ja ratkaisujen kannalta tärkeimpien toimijoiden etsimistä ja löytämistä, aktivoimista, motivointia sekä strategian kehittämistä. Halko & Taajamaa (2021) mukaan kestävää kehitystä voidaan johtaa erilaisin tavoin, kuitenkin vuorovaikutteisuus toimijoiden ja tavoitteiden välillä, verkostoitumismuodot ja johdonmukaisuus sekä sitoutuminen ovat keskiössä. Edelläkävijyys erityisesti vaatii strategista johtamista, jossa tiedossa ja määriteltyinä ovat tavoitteet, niiden yhteydet, keinot sekä seuranta. Kestävää kehitystä ei voida toteuttaa yksittäisenä tavoitteena tai vain yhden toimijan alla. Edelläkäviyys edellyttää kestävän kehityksen laajasta kokonaisuudesta yksittäisten tulosten tai arvojen varmistamisen sijaan. Tärkeää on tunnistaa strategiassa mitä ovat omassa toimintaympäristössä kestävä kehitys sekä mitä tämän toteuttaminen vaatii.

Kestävää johtamisen käytäntöjä Hilvo ym. (2023) mukaan kehittämällä seuraaviin toimenpiteisiin:

• Kestävän vision edistäminen: selkeän ja innostavan vision sisältönä kestävyys on ydinelementtinä. Levitä tätä esihenkilöille ja työntekijöille sekä korosta kestävien käytäntöjen tärkeyttä ja positiivista vaikutusta yritykseen, sidosryhmiin sekä ympäristöön.
• Johtaminen esimerkillä. Johtajien tulee omaksua kestävät käyttäytymismallit ja -käytännöt, jolloin luodaan kestävyyden kulttuuria koko organisaatiossa. Sitoutuminen tulee osoittaa konkreettisten toimien kautta.
• Kestävyys strategiaan. Sisällytä liiketoimintatavoiteihin kestävyys yrityksen strategiassa sekä varmista, että esihenkilöt ottavat huomioon ympäristö-, sosiaaliset ja hallinnointiin ESG (Environmental, Social ja Governance) liittyvät osa-alueet päätöksenteossa.
• Kestävän kehityksen pätevyyksien kehittäminen. Tarjotaan johtajuuden kehittämisohjelmia, joissa keskitytään kestävyyden pätevyyksien rakentamiseen. Näitä voivat olla esim. esihenkilöiden kouluttaminen erilaisiin aihealueisiin.
• Vahvista yhteistyötä ja rakenna toimintojen välisiä integraatiota. Innosta yhteistyöhön eri osastojen välillä sekä valtuudet johtajille ja esihenkilöille toimimaan yhdessä kestävyyshankkeissa.
• Sidosryhmien sitouttaminen. Johtajien ja esihenkilöiden tulee aktiivisesti hankkia palautetta, osallistaa sidosryhmiä päätöksentekoprosesseihin, ymmärtää odotuksia, huolia ja prioriteetit kestävyyden suhteen sekä kommunikoida avoimesti yrityksen kestävyyspyrkimyksistä.
• Kestävyyden mittarit ja raportointi. Kestävyyden mittarit ja raportointimekanismit tule rakentaa, ja jotka on oltava seurattavissa. Avainlukujen KPI:t (Key Performance Indicator) tulee huomioida ympäristövaikutuksia, sosiaalisia sekä taloudellisia vaikutuksia.
• Innovointi ja pysyvä parantaminen. Innovointikulttuuri, joka kannustaa johtajia, esihenkilöitä ja työntekijöitä etsimään kestäviä vaihtoehtoja ja haastamaan perinteisiä käytäntöjä.
• Tuo julki ja palkitse kestävä johtaminen. Palkitse poikkeuksellisesta kestävästä johtajuudesta. Juhlista kestävyyden mestareita ja korosta heidän panostaan. Tunnistamalla ja palkitsemalla kestävää johtajuutta, jatketaan motivointia ja positiivisen muutoksen edistämistä.
• Havaitse ulkoisia kumppanuuksia. Etsi ja havaitse yhteistyöhön ulkoisia organisaatioita, toimialayhdistykset, kansalaisjärjestöt ja tutkimuslaitokset, joiden kanssa parannetaan kestävän johtamisen käytäntöjä. Näin saadaan yritykseen mukaan ulkopuolista asiantuntijuutta, parhaiden käytäntöjen jakoa ja oppia muiden kokemuksista kestävyyden johtamisessa.

Kestävä kehitys on Hilvo ym. (2023) mukaan moniuloitteista ja systemaattinen kokonaisuus, jota ei voi ratkaista yksin. Kestävään kehitykseen vaikuttavat monet eri toimijat, lainsäädäntö, hallinto, tutkimus, talous, mielikuvat sekä tottumukset, jolloin kyse on monimutkaisesta kokonaisuudesta, jonka johtaminen vaatii laajaa yhteistyötä.

Lähteet:

Halko, A., Taajamaa, V., korkeakoulu, I., Mäntysalo, R., Aalto-yliopisto, & University, A. (2021). Kestävän kehityksen johtaminen paikallistasolla. Tapaustutkimus Espoon edelläkävijyydestä.

Hilvo, T., & Rubanovitsch, M. D. (2023). Kestävä myynti & johtaminen: The Nordic way : 6 sielua myynnin ja johtamisen kilpailuetuna (1. painos.). Nordic Way Group Oy.

Schmidt-Thomé, K., Eskelinen, H., Lamuela Orta, C., Laurila, L., Lähteenoja, S., Monni, S., . . . Terämä, E. (2020). Kestävän kehityksen johtaminen ja toimeenpano paikallistasolla. valtioneuvoston kanslia.

Viljanen, S., Juuti, P., & Aaltonen, T. (2018). Arvovallankumous: Eettisyys innovaatioiden lähteenä yhteiskunnallisissa yrityksissä (1. painos.). Edita.