Palveleva johtaminen

Tässä artikelissa palvelevan johtamisen perusteet, millaisena nähdään palveleva johtaja sekä mitä palvelevan johtajan työkalupakkiin sisältyy. 

Palveleva johtaminen on Salonen (2020) mukaan tukipalvelu, jolla autetaan työntekijöitä onnistumaan. Työyhteisö ei ole olemassa johtajaa varten, vaan johtaja työyhteisöä. Johtaja yksi ei pysty täyttämään asetettuja tavoitteita, vaan johtajan menestys on riippuvaista työntekijöistä. Johtaja onnistuu silloin, kun hänen johdettava tiimi/ organisaatio onnistuu. Ennen nähtiin tärkeimpinä strategia, talouden ja prosessien johtamista. Tänä päivänä tärkeimpinä nähdään empatia, luottamuksen vahvistaminen, tunteiden johtaminen ja vuorovaikutustaitojen ymmärrys sekä sen hiominen. Palvelevan johtamisen voidaan nähdä olevan hyvin lähellä valmentavan ja tranformatiivisen johtamisen malleja, ja näistä puhutaan usein myös rinnakkain. 

Johtaja on Fäldt (2023) mukaan turvallinen ja uskottava silloin, kun hän soveltaa samoja sääntöjä kaikkiin johdettaviinsa. Hänen on hyvä määrittää tapa johtaa, sanoitta se auki ja myös noudattaa periaatteitaan säntillisesti. Mikäli johtaja joutuu joustamaan omista periaatteistaan, jossakin tilanteessa, tulee tämä sanoittaa auki ja kertoa taustatekijät, ja miksi asiat eivät menneet kuten johtaja ja tiimi olivat suunnitelleet. Hyvä johtaja ei koskaan pakene vastuuta sanomalla: "Näin minua ylempää olevat ovat päättäneet, en voi asialle mitään." Näin todetessaan, johtaja sanoo johdattavien olevan voimattomia suurempien edessä. Tämä heikentää yksilön ja tiimin motivaatiota sekä poistaa johtajalta toimijuutta tiimiläisiltä ja näin osoittaa, että johtaja ulkoistaa itsensä hankalissa tilanteissa. Näin johtaja menettää tiiminsä kunnioituksen. Salonen (2020) Palveleva johtaminen perustuu ihmisten kohtaamiseen yksilöinä, jonka keskiössä on kaikkien arvostus, vahvuuksille rakentaminen ja halu auttaa muita menestymään. Palveleva johtaja johtaa organisaation tunnetta ja energiaa. Hän myös kuuntelee herkällä korvalla ja tunnistaa siellä liikkuvia ilmiöitä proaktiivisesti. Palveleva johtajan tulee olla tunneälykäs, jolla näin on havainnointikykyä mikä energisoi, osaa säädellä omaa toimintaa niin, että se ruokkii työyhteisössä positiivisia tunteita – erityisesti jokaisen arvokkuutta, innostusta, toivoa ja luottamusta sekä kykyä toipua vastoinkäymisistä. Toiminnallaan palveleva johtaja tuo organisaatioon vahvan arvoketjun. Vahvan arvoketjun ollessa kunnossa, tuo se organisaatioon lisäarvoa omistajille, kumppaneille, asiakkaille ja työntekijöille unohtamatta yhteiskunnallista näkökulmaa. Tällaisessa organisaatiossa toimijalla, niin johtajalla kuin tiimin jäsenellä on myönteinen merkitys elämään kokonaisuuteen, joka on energisoivaa.

Palveleva johtaja on Salonen (2020) mukaan arvojohtaja näyttäessään omalla esimerkillään, millaisia asioita organisaatiossa pidetään merkityksellisinä sekä millaista toimintaa organisaatiossa halutaan. Arvojohtaja kokee organisaation arvot todeksi ja näyttää toiminnallaan, mitä arvot ovat käytännössä mm. päätöksenteossa sekä toimintatavoissa. Fäldt (2023) mukaan johtajia seurataan tarkasti, koska he ovat lopullisia päätöksentekijöitä. Ihmiset kokevat, että näitä mielipiteitä kannattaa mukailla, varsinkin jos haluaa olla johtajan suosiossa. Tunneälykäs johtaja ymmärtää, että hän on määräävässä asemassa ja käyttää valtaansa taiten. Viisas johtaja puhuu viimeisenä, kun haluaa ymmärtää, mitä organisaatiossa tapahtuu ja mitä siellä ajatellaan. Salonen (2020) mukaan palveleva johtajuus edellyttää myös nöyryyttä asemansa ja johdettavien edessä. Nöyryys ei tarkoita nöyristelyä ja alemmuudentuntoa, vaan ymmärrystä, etteivät työntekijät ole olemassa palvellakseen johtajaa, vaan johtaja on olemassa palvellakseen työtekijöitä. Johtajan tehtävänä on kasvattaa olosuhteet, joissa työntekijät voivat ylittää parhaaseensa sekä onnistua. Nöyryys pitää myös sisällään sen tiedon, ettei hänen asemansa ole itsestään selvää. Nöyrällä johtajalla on kyky tunnistaa vahvuutensa sekä kykynsä johtajana, erityisesti ymmärrys hyväksyä oman vajaavaisuutensa ja täydellisen riippuvuutensa muista. Nöyryys tarkoittaa käsitystä vauhtisokeudesta, pitämistä jalat maan pinnalla sekä patistaa jatkuvaan itsereflektioon sekä uusiutumiseen niin ihmisenä kuin johtajan tehtävässään. Nöyrä johtaja on valmiustilassa havaitsemaan omia motiiveja ja huolehtii siitä, ettei hänen toimiensa päämääränä ole hänen tai hänen lähipiirinsä edun ajaminen eikä se miltä hän itse näyttää ulospäin ja mitä hänestä ajatellaan, vaan aidosti organisaation, asiakkaiden ja työntekijöiden sekä kokonaisvaltainen yhteiskunnan ja kaiken sen olevan etu. Voidaan todeta, että palvelevalta johtajalta vaaditaan vahvaa itsetuntemusta ja itsetuntoa. Hänellä on ymmärrys, että antaa muiden kukoistaa, jolloin voidaan mitata johtajan onnistuminen. Tällainen johtaja ei alista tai yritä hallita muita, hän välittää ja huolehtii, että organisaatio saa kaiken sen, mitä tarvitaan loistaakseen ja onnistuakseen uusiutumaan.

Palveleva johtaminen on Salonen (2020) mukaan tiimien ja työntekijöiden valtuuttamista sekä tukemista. Johtaminen on jaettua johtajuutta johtajan ja tiimin kesken, jokaisella on oma vastuu oman ja muiden energiatason ylläpitämiseen. Johtajan vastuulla on, että tiimillä on edellytykset ylläpitää oman ja muiden potentiaalista energiatasoa organisaation hyödynnettäväksi. Itse- ja yhdessä ohjautuvuus  ei tarkoita sitä, että tiimi tai yksilö jätetään yksin selviytymään, miten parhaaksi näkee, vaan sitä, että johtaja luo säännönmukaisesti puitteita, joissa työyhteisön itseohjautuvuus on mahdollista tavoitteiden saavuttamiseksi. Fäldt (2023) mukaan johtaja tarkkailee sitä, jättävätkö työntekijät sanomatta asioita silloin, kun tarvitaan suoraa puhetta. Johtajalla on myös taito auttaa ihmisiä ymmärtämään toisiaan, ei aseta heitä vastakkain tai määrää tekemistä oman vision kautta.

Palvelevan johtajan Salonen (2020) mukaan työkalupakkiin sisältyy:

• Tee havaintoja ympäristöstä sekä tulkitse niitä avoimin mielin. Opettele ymmärtämään systeemien välisiä kytköksiä sekä miten niihin voi vaikuttaa.
• Johda suhteita ja merkityksiä, selvennä isoa kuvaa ja systeemien välistä vuorovaikutusta myös muille.
• Opettele tuntemaan itsesi ja ymmärtämään oman toimintasi vaikutuksia muihin.
• Keskity ihmisiin, osoita, että välität heistä ihmisinä ja, että heidän ajatuksensa, kokemuksensa, tunteensa, tarpeensa ja tekemisensä on palveleva johtajana ovat sinulle tärkeitä.
• Kannusta moninaisuuteen ja anna tilaa erilaisuudelle.
• Näe potentiaali ja anne sen kasvaa esiin. Tee onnistumiset näkyviksi.
• Tunne työntekijät yksilöinä ja ryhmänä.
• Luovu oikeassa olemisen pakosta sekä ole avoin toisten näkemyksille. Joustava mieli on palvelevan johtajan paras työkalu. Kehitä itsereflektiota ja siirry ihmettelyn sekä oppimisen tilaan.
• Kuuntele.
• Ole tukena ja auta eteenpäin. Anna muiden keksiä ratkaisut ja päätökset ja rohkaise heitä siihen.
• Johda ihmisten sisäistä motivaatiota ja anna heidän loistaa.
• Luota työntekijöiden harkintakykyyn ja näin tehdä organisaation sekä asiakkaan kannalta loistavia valintoja ja tarjoa tähän toimintatavat myös käytännössä.
• Anna työntekijöille aikaa ja mahdollisuudet kokeilla ja kehittää. Suvaitse innostus ja anna löytämisen, keksimisen ja onnistumisen ilo.
• Anna mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Osoita, että olet innostunut tukemaan muiden oppimista ja eteenpäin menoa.
• Näe mahdollisuuksia ja potentiaalia myös sillä, missä niitä ei ensin tule mieleen nähdä.
• Luo uskoa ja toivoa – auta optimistisuuteen sekä näkemään mennyt, nykyinen ja tuleva rakentavasti.
• Johda energiaa myös etänä. Vuorovaikutuksen johtaminen on energian johtamista. Erityisesti kiinnitä huomio määrään ja laatuun.
• Tarvittaessa ole jämäkkä.
• Mentalisoi, että onnistuessasi johtajana vasta silloin, kun työntekijät menestyvät, ylittävät parhaansa, jolloin johtajan menestys mitataan.

Järvinen & Ruotsalainen (2016) mukaan nähdään, että työlleen omistautunut on valmis ponnistelemaan ylimääräistä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä jatkamaan sinnikkäästi vastoinkäymisistä tai pettymyksistä huolimatta. Kuitenkaan pelkkä omistautuminen ei riitä vaan kyse on vahvasta tunnesitoutumista yhteistyöhön koko organisaation kanssa. Johtajan näkökulmasta on hyvä tunnistaa, milloin on johdettava henkilökohtaisen vastuun vahvistamiseen vai organisaatiotason yhteistyöhön. Johtajan omistautumiseen vaikuttaa toimiala ja organisaatiokulttuuri. Voimakkaimmin vaikuttavia taustatekijöitä omistautua ovat mm. vuorovaikutteinen viestintä, ammatillinen kasvu ja kehittymismahdollisuudet, henkilökohtainen arvostus sekä luottamuksellinen ilmapiiri.

Tarvitaan aktiivista ja mahdollistava johtamista Järvinen ym. (2016) mukaan, jolloin synnytetään henkilöstön omistautumisen ja korkean suorituskyvyn kulttuuria. Johtajilta tarvitaan:

• Tapaa mieltää oma johtaminen johdettavien omistautuminen ja suorituskyvyn valmentajana.
• Käytännön taitoja johtaa entistä merkityksellisemmin yksilöitä ja ryhmiä tuloksiin.
• Johtamisen perustassa tulee olla suorituksen johtamisen työkalu, jossa linkitetään tavoitteet, jatkuva palautekäytäntö sekä toiminnan kehittäminen.

Palveleva johtaminen Lyytinen & Pääkkönen (2022) mukaan on eettistä johtamista. Johtaja joutuu ratkomaan eettisiä ongelmia ja tekemään vaikeita päätöksiä työssään. On nähty, että nk. suosikkijärjestelmät ovat yleinen ongelma työpaikoilla. Suosittu työntekijä saa kivoja töitä, syrjäänvetäytyjä puurtaa tai epäsuorittu joutuu tekemään muita enemmän rutiinomaisia tehtäviä. Tämä lisää epätasa-arvon kokemusta työpaikoilla. Eettisen johtamisen mallissa suosikkijärjetelmään puututaan ja työt jaetaan oikeudenmukaisesti. Eettisesti johdetussa työpaikassa on turvallista työskennellä ja ristiriidat ratkotaan mahdollisimman nopeasti eikä niitä jäädä vatvomaan, mikä vie työntekijöiden aikaa sekä sitoo energiaa. 

Lähteet:

Fäldt, S. (2023). Sydämellä töissä. Avain.

Järvinen, P. T., Ruotsalainen, P., & Rantala, J. (2016). Johda suoritusta (2. painos.). Talentum Pro.

Lyytinen, N., & Pääkkönen, S. (2022). Ole oma pomosi: Virtaa työhön ja vapaalle. Kustannusosakeyhtiö Otava.

Salonen, E. (2020). Johda energiaa: Kohti uusiutuvaa organisaatiota. Basam Books.