Strateginen markkinointi : Yrityksen brändi, brändiportfolio ja brändiviestintä

07.01.2024
Pixabay
Pixabay

Tämä artikkeli sisältää määritelmän yritysbrändi, tuotetarjooma sekä tuotteiden brändi. Mitä on brändi-identiteetti, interbrand sekä brändiviestintä. Kuinka brändimatriisin avulla voidaan kehittää asiakaskokemusbrändityötä.

Yritysbrändi


Tienari & Harviainen (2020) määrittelevät "brändin: tuotemerkki, jolla pyritään luomaan tunnettuutta ja erottautumaan muista. Se rakentuu lupauksista, mielleyhtymistä ja tarinoista". Brändi tulee toimia useille sidosryhmille, brändityötä tehdään eri ryhmille eri tavoin. Brändi on strateginen asia, sitä tulee johtaa huolella ja pitkäjänteisesti. Strateginen brändäys on tarkoituksenmukaista ja johdonmukaista, ja sen pitää toimia riittävän hyvin keskeisille sidosryhmille. Aaker & Joachimsthaler (2000) mukaan brändi-identiteetti on osa strategista johtamista. Mikäli brändi-identiteetti on määritelty hyvin tällöin brändistrategiaa, pystytään johtamaan määrätietoisesti sekä tuloksellisesti. Kehittämisen lähtökohtina ovat: käsitys yrityksen asiakkaista, kilpailijoista sekä liiketoimintastrategiasta. Tulee kuitenkin muistaa, että brändin arvoa ohjaavat asiakkaat, segmentointistrategia sekä asiakkaiden tuntemus. Kilpailija-analyysi puolestaan vahvistaa kestäviä ja pidemmän ajan tavoitteita. Apunen (2020) mukaan "brändiä tarvitaan, kun markkinoilla on useita samankaltaisia palveluntarjoajia. Brändi tiivistää hyödyt, joiden avulla erotut kilpailijoistasi". Brändistä on kolmelaisia hyötyjä: taloudellisia-, toiminnallisia- sekä sosiaalisia hyötyjä. Taloudelliset hyödyt ovat säästö- ja laatuhyötyjä, toiminnalliset hyödyt liittyvät puolestaan laatuun ja innovatiivisuuteen ja sosiaaliset hyödyt sisältävät brändituotteen ostajan tuntevan olonsa halpiksen hakijaa paremmaksi ja hyväksytymmäksi. Vahva brändi saa vahvoja asiakasreferenssejä. Tuulaniemi (2011) mukaan "brändi auttaa meitä tekemään valintoja päivittäin. Tuttu ja turvallinen brändi on helppo valinta. Viestimme myös itsestämme mm. pukeutumalla tiettyyn brändiin tai käyttämällä brändin työ- tai vapaa-ajan välineitä".
Pixabay
Pixabay

Tuotetarjooma ja tuotteiden brändi

Apunen (2020) muistuttaa seuraavista ainutlaatuista kilpailuetubrändiä rakentaessa voi seuraavista vahvuuksista olla hyötyä, jotka liittyvät asiakkaan tunteisiin. Luottamus, arkaluontoisten tietojen tai strategisten päätösten osalta, luottamus on arvokasta. Näitä voivat olla mm. sertifikaatit, konsultti- tai salassapitosopimukset tai palvelun pilotti- ja koekäyttöjaksot. Uskollisuus, palvelusopimukset tai pitkäaikainen yhteistyö, josta voi olla hyötyä molemmille osapuolille. Jäsenyys, jossa asiakas haluaa tehdä valintoja, jotka näyttävät älykkäiltä myös muiden silmissä. Turvallisuus, asiakas haluaa varmistua, että hän hankkii oikean palvelun oikealta yritykseltä. Tällöin pelkät ominaisuudet eivät ole riittävästi, tarvitaan yrityksen imagon jatkuvuutta, turvallisuutta ja luotettavuutta. Riskin tunne, riskinottaminen tarjoaa mahdollisuuksia silloin, kun epäonnistuminen ei satuta liikaa. Helppo ostaa, kun asiakas saa palvelua sujuvasti ja tulokset ovat ymmärrettäviä, on helppo ostaa. Tyytyväiset asiakkaat ja tuottoisat tulokset ovat tästä todiste. Sosiaalisesti hyväksytty, yhteiskunta- ja ympäristövastuu ovat useille asiakkaille tärkeitä arvoja. Ne yksin harvoin riittävät palvelun hankintaa, mutta niiden puuttuminen voi olla suurikin ongelma. Tuottavan ja eettisesti kestävä palvelu on vahvaa ja voittaa pelkän rahan varaan laskevat kilpailijat.

Tuulaniemi (2011) mukaan "yritysten on lähdettävä tarjoamaan asiakkaiden tarpeisiin so-pivia kokonaisratkaisuja, ei pelkästään tavaraa tai palvelua. Näihin tarpeisiin on ratkaisuna tarjottavien palveluiden, tavaroiden, tietojen, elementtien ja vuorovaikutuksen yhdistelmät, näitä kutsutaan tarjoomiksi. Tarjooma on yksittäistä tuotetta kattavampi vaste asiakkaan tarpeeseen. Tarjooma sisältää tapauskohtaisen tarpeen mukaan tavaroita ja palveluita, jotka on suunniteltu ja kehitetty parhaan tiedon ja osaamisen mukaan. Vuorovaikutusta asiakkaisiin on tarkoituksenmukaista miettiä tarjooman kautta". Länsisalmi (2013) muistuttaa, että tulisi tutkia huolellisesti kilpailijoiden tarjoomaa, joita peilataan omiin kykyihin sekä investointeihin.

Brändi-identiteetti ja interbrand

Pohjola (2019) mukaan brändin liikearvoa on nähty ajateltavan brändin ytimenä, persoo-nallisuutena, joka näkyy markkinoilla selvästi. Tätä ydintä kohtaan kuluttajat tuntevat uskolli-suutta, joka ei aina ole tiedostettua. Keskeltä ytimestä liikkeelle lähdettäessä, päästään käsiksi brändin vaikeasti määriteltävään tunnepohjaiseen perustukseen. Tämän jälkeen siirrytään merkin tuottamiin ilmeisiin hyötyihin. On tärkeää, ettei tuotteen ominaisuudet riitele ytimen kanssa vaan vahvistavat sitä. Maailmanlaajuisesti Parhaat Brändit (n.d.) mukaan vuonna 2023 listalta ei ikävä kyllä löydy yhtäkään Suomalaista yritystä.

Brändiviestintä

Pohjola (2019) mukaan brändiviestinnän keskeisimmät sovellukset ovat esitteet, julkaisu, media ilmoitukset, bannerit, suoramainonta, lomakkeet, (fyysinen) tuote, pakkaukset, ympäristö, tapahtumat. Viestinnän osa-alueita ovat myös vaikuttajamarkkinointi, radio- ja TV-mainonta, henkilöbrändäys, sponsorointi, yritysvastuun ilmentäminen. Brändiviestintänä voi käyttää tekstiä, kuvaa, ääntä ja näiden yhdistelmää. Kohderyhmiä ovat mm. asiakkaat, rekrytoitavat, rahoittajat ja sijoittajat, omistajat, yhteistyökumppanit, päättäjät, yrityksen toiminta-alueen lähiyhteisö, toimintaan mahdollisesti vaikuttavat järjestöt sekä kolmannen sektorin toi-mija sekä muut vaikuttajat. Pohjola (2019) mukaillen Sharp (n.D.) muistuttaa, että brändi menettää asiakkaita, jos asiakkaat eivät löydä brändiä. Brändin viestinnän tulee olla tehokasta, erottuvuus (distinctiveness) on tärkeämpää kuin erilaisuus (differentiation). Brändin rakentamisessa on kaksi aluetta; ainutlaatuisuus ja yleisyys (eli levinneisyys).


Korkiakoski & Gerdt (2016) mukaan seuraavan brändimatriisin avulla brändin kehittämistä vastaavat henkilöt ja yksiköt voivat tehdä asiakaskokemusbrändityötä.

Brändimatriisi asiakaskokemus huomioiden Korkiakoski & Gerdt (2016)
Brändimatriisi asiakaskokemus huomioiden Korkiakoski & Gerdt (2016)


Lähteet:

Aaker, D. A., Joachimsthaler, Erich., & Niinimäki, Pirkko. (2000). Brandien johtaminen. WSOY.

Apunen, A. (2020). Haastajasta hittipalveluksi : tuotteista ideastasi menestyjä. Alma Talent.

Korkiakoski, K., & Gerdt, B. (2016). Ylivoimainen asiakaskokemus : työkalupakki. Talentum Pro.

Länsisalmi, H. (2013). Uudista liiketoimintaa (1. p.). Sanoma Pro.

Maailmanlaajuisesti parhaat brändit. (n.d.).  https://interbrand.com/best-global-brands/

Pohjola, J. (2019). Brändin ilmeen johtaminen. Alma Talent.

Tienari, J., & Harviainen, J. T. (2020). Strategiaopas kuntien päättäjille : osallista ja hallitse. Alma Talent Oy.

Tuulaniemi, J. (2011). Palvelumuotoilu. Talentum Media Oy.