YAMK-tutkinnon jatkotutkinto ja palkkakehitys

Ylemmän korkeakoulun tutkinnon suomenkieliseen nimeen tarvitaan nimenmuutos ja ylemmän ammattikorkeakoulutuksen vaikutus palkkaan

Ylemmän ammattikorkeakoulututkintokoulutus on käynnistynyt vuonna 2005 jatkotutkintokokeilussa mukana ollessa ammattikorkeakouluissa. Ojalan (2008) artikkelin mukaan koulutus oli suunnattu jo työelämässä oleville, ja jatkuvasta kouluttautumisesta kiinnostuneille. YAMK- tutkintoon johtavaan koulutukseen hakukelpoisuus täytyy, mikäli suoritettuna on ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä tämän jälkeen on hankittu vähintään kahden vuoden työkokemus asianomaiselta alalta. YAMK-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja se tuottaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin kuin yliopiston maisteritutkinnot. Maisteri-nimikkeen käyttö myös YAMK-tutkinnosta selkeyttäisi ja yhtenäistäisi ymmärrystä YAMK-tutkinnon sekä maisteritutkinnon yhtäläisyyttä. YAMK-tutkintonimikkeet ovat englanniksi Master of- muotoa.

Kauppalehden mukaan suoritettujen YAMK tutkintojen määrä on yli 30 000 Suomessa ja määrä on kolminkertaistunut kymmenen vuoden aikana. Nykyisin noin joka viides suoritettu ylempi korkeakoulututkinto on suoritettu ammattikorkeakoulussa. Julkisissa viroissa lainsäädäntö ei tee eroa YAMK- ja maisteritutkinnon välillä. Tutkinnot antavat saman kelpoisuuden, joskin koulutuksien laajuudet poikkeavat toisistaan. YAMK-tutkinnon laajuus on 60 tai 90 opintopistettä ja maisterin tutkinnon vähimmäislaajuus on 120 opintopistettä.

YAMK-tutkinnon suorittaneilla on laajat ja monipuoliset työelämävalmiudet. Koulutuksesta saatu tutkimusosaaminen, avarakatseisuus, työn- ja ajanhallinta, yhteistyö - ja verkostosuhteet sisältyvät asia- ja asiantuntijaosaamiseen. YAMK-tutkinto on tarpeellinen korkeakoulutusväylä, joka tuottaa osaamista työmarkkinoille. Tästä huolimatta tutkinnon asema korkeakoulutusjärjestelmässä ja työmarkkinoilla on epäselvää suhteessa ammattikorkeakoulun perustutkintoon ja yliopiston maisterintutkintoon nähden. Syitä tähän ovat ettei tutkintoa edelleenkään tunneta kovin hyvin opiskelijoiden keskuudessa eikä työmarkkinoilla, myöskään tutkinto ei ole kovin arvostettu. Epäselvyyttä vahvistaa myös se, ettei korkeakoulujärjestelmässä ole mahdollista jatkaa ammattikorkeakoulun väylällä tohtoriksi. Erityisesti YAMK-tutkinnon suorittaneet kannattavat ammattikorkeakouluväylän mahdollistamiselle tohtorikoulutettavaksi.

YAMK-tutkinto Ojalan (2017)  mukaan ei ole suhteessa maisterin tutkintoon kilpailukykyinen. YAMK-tutkinto tarvitsee lisää tiedotusta, näyttöä, statusta sekä kilpailukykyä työmarkkinoilla paremmin pärjäämiseen. Tunin artikkelin mukaan viisi vuotta YAMK-tutkinnosta valmistumisestaan 94 prosenttia oli kokoaikaisessa työssä tai yrittäjänä ja hyvin harva työttömänä (1 %). Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että YAMK-tutkinto on auttanut etenemään esihenkilö- ja johtotehtäviin tai -tehtävissä (53 %). Urakyselyn tuloksista käy ilmi, ettei YAMK-tutkintoa tunneta työnantajajien keskuudessa tarpeeksi. Vaikka Ojalan (2017) tutkimuksen mukaan työmarkkinat eivät tunne ko. tutkintoa kovin hyvin ja työnantajat suhtautuvat varautuneesti tutkinnon tuottamaan osaamiseen ja kilpailukykyyn verrattuna maisteritutkintoon. YAMK-tutkinnon suorittaneiden osaamista vahvistaa heille kertynyt työkokemus, joka on kilpailuvaltti vastavalmistuneisiin maistereihin verrattuna.

YAMK-tutkinnon vaikutus palkkaan

YAMK-tutkinnon suorittaminen on Böckerman (2019) tutkimuksen mukaan johtanut korkeampaan ansiotasoon. Tämä osoittaa, että ammatillinen koulutus tuottaa taloudellisia hyötyjä kouluttautuneelle. Tutkimuksen perusteella suurin tuotto on sosiaali-ja terveysalalla ja alimmillaan kaupallisella alalla, kun opintojen suorittamisesta on kulunut viisi vuotta. Kauppalehden mukaan YAMK-tutkinnon suorittaja tienaa viiden vuoden kuluttua valmistumisen jälkeen 900 € korkeampaa kuukausipalkkaa kuin ammattikorkeakoulun perustutkinnon suorittanut. Vuonna 2017 YAMK-tutkinnon suorittaneiden mediaanipalkka oli noin 4100 € kuussa ja AMK-tutkinnon suorittaneiden 3200 € kuussa. Suurin ero YAMK-tutkinnon palkkaan tuo kaupan, tekniikan ja tietojenkäsittelyn aloilla (1000 €), pienin puolestaan terveys- ja hyvinvointialoilla (600 €). Tilastokeskuksen vuoden 2021 tietojen perustella YAMK-koulutuksen palkan ykkösiin kuuluvat poliisit, turvallisuusalan tradenomit sekä tietotekniikan ja tuotantotalouden insinööreille, jotka kaikki ylittivät yli 5000 € mediaanikuukausituloihin. Matalimmat mediaanipalkat olivat sote-aloilla työskentelevillä.

Uraseuranta ammattikorkeakoulu kyselyssä työpaikan sijainnin muutos (valmistumisvuosi 2022/2017 tai 2021/2016 sis. sekä AMK- että YAMK-valmistuneet) ulkomaat valmistumishetkellä tai 5 vuotta valmistumisesta muutos 29,5 %, jossa suuntana on ollut ulkomaat. Uraseurannan mukaan YAMK-tutkinnon vaikutus työuraan: väittämän "Työtehtäväni eivät ole muuttuneet YAMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen" vastaajista 50 % on täysin samaa mieltä. Vastaajista 55 % on täysin samaa mieltä, "Olen saanut uuden työpaikan YAMK-tutkinnon suorittamisen aikana tai sen jälkeen" sekä 47 % on saanut "Olen YAMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen enemmän palkkaa".

Lähteet:

Ojala, K. (2008). Ylempään ammattikorkeakoulututkintokoulutukseen osallistujat - elinikäisiä oppijoita? Aikuiskasvatus : aikuiskasvatustieteellinen aikakauslehti, 94-104. https://doi.org/10.33336/aik.93809

https://opintopolku.fi/konfo/fi/sivu/ammattikorkeakoulututkinnot

https://www.tehylehti.fi/fi/uutiset/yamk-tutkinto-hyodyttaa-tyopaikkaa

Ojala, K. (2017). Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä. Turun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6823-7

https://blogs.tuni.fi/tamkblogi/teema2/yamk-tutkinnolla-nostetta-tyouralle/